- Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila on maan keskitasoon verrattuna hyvä.
- Työllisyystilanne on yksi Suomen parhaimmista.
- Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa kuntayhtymänä vuoden 2022 alussa.
- Lähivuosien kehittämishaasteita
- Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvun ehkäisy
- Asukkaiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistaminen
- Yhteisöllisyyden ja väestöryhmien keskinäisen ymmärryksen vahvistaminen
Tilannekuva: Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy
Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila on keskimäärin hyvä, ja Pohjanmaalla eletään keskimääräistä pidempään. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus on hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Itsensä yksinäiseksi kokee selvästi harvempi. Pohjalaisten sairastavuus on maakunnista 3. alhaisin. Yksi tärkeimmistä väestön hyvinvointia edistävistä ja syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä on työ. Pohjanmaalla on jo pitkään ollut muuhun maahan verrattuna korkea työllisyys ja alhainen työttömyys.
Pohjanmaan väestön hyvinvointiin liittyviä haasteita ovat syrjäytyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen. Vaikka Pohjanmaan väestö voi keskimäärin hyvin, on eri väestöryhmien ja yksilöiden välillä hyvinvointieroja, jotka ovat vaarassa kasvaa. Syrjäytyminen ja eriarvoisuus lisääntyvät sosiaalisten ja mielenterveyden ongelmien seurauksena.
Lasten ja nuorten osalta huolestuttavia kehityskulkuja ovat erityisesti oppimiserojen ja eriarvoisuuden kasvu. On mahdollista, että koronapandemian kielteiset sosiaaliset vaikutukset näkyvät vielä pitkään mm. kasvaneina hyvinvointieroina ja mielenterveysongelmina. Vaikka työttömien ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten osuus on Pohjanmaalla laskenut, on esimerkiksi itsensä yksinäiseksi tuntevien ja koulu-uupumusta kokevien nuorten osuus kasvanut selvästi.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tilanne jatkuu haastavana. Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen sekä maakunnan teollisuuden suurinvestointien mukanaan tuoma väestönlisäys kasvattaa palvelutarvetta. Työvoimatarpeet ovat suuria, mutta työntekijöitä on erityisesti julkiselle puolelle tarjolla vähän ja alan imago on heikko. Hyvinvointialueiden rahoitusvaje ja säästöpaineet vaikeuttavat osaltaan alan vetovoiman kasvattamista. On erittäin tärkeää, että uusille hyvinvointialueille suunnataan riittävästi rahoitusta kattavan palveluverkon ja laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi.