- Väkiluku kasvaa jälleen maahanmuuton seurauksena.
- Nettomuutto ulkomailta oli 2022 ja 2023 suurempaa kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2024 maahanmuutto on ollut edelleen vilkasta, vaikka tahti on hieman hidastunut edellisvuodesta.
- Vieraskieliset on jo pitkään ollut ainoa kasvava kieliryhmä Pohjanmaalla.
- Luonnollinen väestönkasvu on painunut negatiiviseksi tällä vuosikymmenellä.
- Kotimaan muuttotappio ei ole pienentynyt, vaikka työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti.
- Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 74-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes 5000 henkilöllä samalla, kun työikäisen väestön määrä pienenee noin 2000 henkilöllä.
Tilannekuva: Väestönkehitys
Väkiluvun kasvu on Pohjanmaalla ollut 2000-luvulla ripeää erityisesti Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla. Muutaman heikomman vuoden jälkeen kehitys on jälleen 2020-luvulla kääntynyt positiiviseksi. Maakunnassa syntyy jälleen muuttovoittoa, sillä nettomuutto ulkomailta on kahtena vuotena peräkkäin ollut suurempaa kuin koskaan aiemmin. Vuosi 2023 oli poikkeusvuosi, sillä nettomaahanmuutto oli neljä kertaa suurempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Suurta kasvua selittää osaltaan se, että sodan takia Suomeen paenneiden urainalaisten on ollut mahdollista hakea kotikuntaa helmikuusta lähtien. Toisaalta myös vuosi 2022 oli nettomaahanmuuton ennätysvuosi, vaikka ukrainalaisten määrän kasvu ei niissä luvuissa vielä näkynyt. Väestönkasvu jakautuu moneen muuhun maakuntaan verrattuna tasaisesti. Vuonna 2023 väkiluku kasvoi kahdeksassa neljästätoista Pohjanmaan kunnassa.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku laskee vuoteen 2030 mennessä 1,2 %. Pohjanmaan maakuntastrategiassa tavoitteeksi on kuitenkin asetettu 2,8 %:n väkiluvun kasvu vuoteen 2030 mennessä. Vaasan seudulle on rakentumassa kansallisesti merkittävä akkuteollisuuden keskittymä, jonka ennakoidaan kerrannaisvaikutuksineen synnyttävän seudulle pitkällä aikavälillä noin 7 000 uutta työpaikkaa. Myös Pietarsaaren seudulla teollisuuden nopean kasvun jatkuminen edellyttää entistä nopeampaa väestönkasvua. Suupohjan rannikkoseudulla on toteutumassa suuria investointeja, jotka toteutuessaan luovat alueelle satoja työpaikkoja. Riittävän työvoiman määrän varmistamiseksi tarvitaan työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton, kotimaan nettomuuton ja pendelöinnin vahvistamista sekä väestön työllisyysasteen nostamista erityisesti nuorten ja ikääntyneiden ikäryhmissä. Lisäksi maakunnassa on oltava riittävästi ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla sekä ammatti- että korkeakouluissa ja erityisesti aloilla, jotka palvelevat alueen elinkeinoja. Myös sopivien asuntojen tarjontaan on syytä kiinnittää huomiota.
Pohjanmaan väestön huoltosuhde on maakuntien välisessä vertailussa keskitasoa. Kuntien väliset erot huoltosuhteessa ovat suuret. Heikoin ikärakenne on Suupohjan rannikkoseudun kunnissa, kun taas Vaasan ikärakenne on huomattavasti parempi kuin koko maassa keskimäärin. Huoltosuhde heikkenee jatkossa selvästi, ja yli 74-vuotiaat on ainoa kasvava ikäryhmä Pohjanmaalla.
Väestörakenteen osalta Pohjanmaan erityispiirteenä on tasavahvan kaksikielisyyden lisäksi monikielisyys. Väestönkasvu perustuu täysin ulkomaalaistaustaisten määrän kasvuun. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on 2000-luvulla nelinkertaistunut Pohjanmaalla. Työperusteinen maahanmuutto on yrityksille elintärkeää koko maakunnan alueella. Esimerkiksi Närpiössä ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä on noussut jo lähes 20 prosenttiin. Työperusteisen maahanmuuton merkitys kasvaa jatkossa edelleen, kun työikäisen väestön määrä Suomessa vähenee ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy.
Visualisoinnit
Väestökehityksen ja työmarkkinoiden tilannekuva Pohjanmaan maakunnassa, seuduilla ja kunnissa
Väestönkehitys 2000-luvulla Pohjanmaan maakunnassa, seuduilla ja kunnissa
Lisätietoa
Pohjanmaan väestörakenne
Väestönmuutokset Pohjanmaalla
Väestöennuste