• Pohjanmaan energiantuotannossa on viime vuosina siirrytty enenevässä määrin uusiutuviin ja paikallisiin energianlähteisiin.
• Tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut ripeästi.
• Seuraavassa kehitysvaiheessa vuorossa on merituulivoima. Merituulivoima luo uusia tarpeita erityisesti energian siirtoon ja logistiikkaan liittyviin investointeihin.
• Tuulivoiman lisäksi Pohjanmaalla on suunnitteilla useita aurinkovoiman, biokaasun, vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden ja energiamuotojen tuotantolaitoksia.

Tilannekuva: Ympäristön kestävä kehitys

Pohjanmaan tavoitteena on olla vuonna 2050 hiilinegatiivinen maakunta, jonka energiajärjestelmä perustuu uusiutuvaan energiaan sekä hajautettuihin ja älykkäisiin energiaratkaisuihin. Tavoitteena on, että energia tuotetaan päästöttömästi ja uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta kattaa vähintään maakunnan oman energiantarpeen. Lisäksi tavoitteena on, että luonto säilyy monimuotoisena, alue- ja yhdyskuntarakenne on kestävä ja että kaikilla sektoreilla toimitaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Pohjanmaan luonto on monimuotoinen, ja sen edustavimmat osat on otettu mukaan valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Etenkin saariston luontoarvot ovat sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti merkittäviä. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä luontoalue Merenkurkun saaristo nimettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 2006 yhdessä Ruotsin Korkean rannikon kanssa. Luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin liittyy kuitenkin Pohjanmaalla merkittäviä riskejä. Monet saariston rannikkoluontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Ruoppaukset ja ojitukset heikentävät rannikkoluonnon monimuotoisuutta ja luonnon ekosysteemipalveluja. Tämä on riski myös ekosysteemipalveluista riippuvaisille toiminnoille, kuten ammatti- ja vapaa-ajankalastukselle. Merkittävä osa maakunnan pintavesistä on tavoitteista ja toimenpiteistä huolimatta edelleen tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa tilassa. Pohjanmaalla on paljon ns. happamia sulfaattimaita, joista happamuus ja metallit huuhtoutuvat vesistöihin aiheuttaen laajoja vahinkoja.

Suomen ympäristökeskuksen Hinku-laskennan mukaan Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosina 2005–2021 laskeneet 28 % eli saamaa tahtia kuin keskimäärin Suomen kunnissa. Suurimmat päästöt ovat peräisin maataloudesta (27,0 %), tieliikenteestä (22,2 %) ja kaukolämmöstä (9,1 %). Maatalouden osuus päästöistä on kasvanut vuosien saatossa, sillä maatalouden päästöjä ei juuri ole onnistuttu laskemaan. Suurimmat päästövähennykset ovat sen sijaan syntyneet raideliikenteessä (-76,8 %), öljylämmityksessä (-59,2 %) ja kaukolämmössä (-45,2 %).

Pohjanmaan energiantuotannossa on viime vuosina siirrytty enenevässä määrin uusiutuviin ja paikallisiin energianlähteisiin. Tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut ripeästi, ja vuonna 2022 tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli jo 47,6 %. Tuulivoiman potentiaali Pohjanmaan sähköntuotannossa on suuri Suomen suotuisimpien tuuliolosuhteiden ja kattavan suurjänniteverkon ansiosta. Tuulivoiman rakentaminen on kiivasta, vaikka juuri nyt korkea korkotaso saattaa hidastaa uusien hankkeiden aloittamista. Seuraavassa kehitysvaiheessa vuorossa on merituulivoima. Metsähallitus ja Vattenfall ovat allekirjoittaneet sopimuksen Suomen ensimmäisen avomerialueen tuulivoimahankkeen kehittämisestä ja rakentamisesta Korsnäsin edustalle. Lisäksi Metsähallitus on käynnistänyt hankekehityksen Närpiöön kuuluvalla merialueella ja Kristiinankaupungin merialuetta koskevan kehittämistyön on suunniteltu alkavan vuonna 2024. Lisäksi mm. OX2:lla on kehitysvaiheessa merituulipuistohanke Pietarsaaren ja Kokkolan edustalla olevalle talousvyöhykkeelle.

Merituulivoima luo uusia tarpeita erityisesti energian siirtoon ja logistiikkaan liittyviin infrastruktuuri-investointeihin sekä rakentamis- että huolto- ja ylläpitovaiheessa. Tuoreen selvityksen mukaan Pohjanmaan satamilla on hyvät sijainnilliset ja tekniset edellytykset toimia merituulivoiman operointi- ja huoltosatamina. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kuitenkin investointeja infrastruktuuriin ja satamien välisen yhteistyön tiivistämistä entisestään. Valtion tuki satamien kehittämiseksi on keskeisessä roolissa.

Merituulivoiman kehittämisen pelisäännöt ovat epäselvät ja ne vaihtelevat sen mukaan, sijoittuuko tuulivoimala aluevesille lähemmäksi rannikkoa tai ulkomeren talousvyöhykkeelle. Kuitenkin tuulivoiman rakentamisen koordinointitarve on ilmeinen riippumatta siitä, mihin kohtaan merta voimaloita rakennetaan. Aluevesillä sijaitseva merituulivoimala tuo kiinteistöverotuloja kunnille, mutta tilanne ei ole sama ulkomeren talousvyöhykkeellä. Valtion mahdollisesti saamat tulot talousvyöhykkeellä sijaitsevasta tuulivoimasta on palautettava alueille, kuten esimerkiksi Ranskassa on tehty.

Tuulivoiman lisäksi Pohjanmaalla on suunnitteilla useita aurinkovoiman, biokaasun, vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden ja energiamuotojen tuotantolaitoksia. Vaasaan on suunnitteilla EPV Energian, Vaasan Sähkön ja Wärtsilän yhteistyönä uusiutuvan vedyn tuotantoon perustuva sähkön varastointi- ja tuotantoratkaisu (H-Flex-E-hanke). Yhdysvaltalainen Plug Power puolestaan suunnittelee rakentavansa vetylaitoksen Kristiinankaupunkiin, jossa vetytehtaan yhteyteen on suunnitteilla teräspellettejä tuottava laitos. Myös Koppö Energia suunnittelee Kristiinankaupunkiin vetytehdasta, josta tehdään mahdollisesti investointipäätös loppukesästä 2024. Kokonaisuuteen liittyy myös Mustasaaressa sijaitsevan Westenergyn suunnitelma hankkia savukaasujen hiilidioksidin talteenottojärjestelmä. Ajatuksena on kuljettaa nesteytettyä hiilidioksidia Kristiinankaupunkiin vetytehtaalle jalostettavaksi.

Lisätietoa

Maakuntien ja kuntien päästöt (SYKE, Hiilineutraali Suomi)
Vihreiden investointien dataikkuna (Elinkeinoelämän keskusliitto) 
Metsähallituksen tuulivoimahankkeet